Tutkimukset

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä on käynnissä tällä hetkellä useita tutkimuksia.

Melanoomapotilaiden kuntoutumisen tukeminen Melanoomapaja – lyhytkurssin avulla

 

  • Tutkimus on käynnistynyt toukokuussa 2016 jatkuen vuoteen 2018 asti
  • Tutkimuksesta vastaava henkilö on ylilääkäri Meri-Sisko Vuoristo, Pirkanmaan Syöpäyhdistys.
  • Taysin erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta on antanut tutkimuksesta puoltavan lausunnon

Miksi tällainen tutkimus on käynnistetty?

Ihomelanooma paranee useimmiten leikkauksella, mutta sairastuminen syöpään saattaa vaikuttaa kokonaishyvinvointiin merkittävästi. Psyykkinen ja sosiaalinen tuki voivat auttaa pääsemään sinuiksi tilanteen kanssa ja jatkamaan elämässä eteenpäin. Melanoomatiedon lisääminen antaa työkaluja omaseurantaan.

Sovellunko tutkimuspotilaaksi?

Tutkimukseen otetaan yli 18-vuotiaita ihomelanoomapotilaita, joilta on hiljattain (alle puolen vuoden sisällä) leikattu ihomelanooma, joka on alle 4 millimetrin paksuinen ja joka ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä. Ns. in situ -melanooma ei sovellu. Tutkimukseen voi osallistua riippumatta siitä, kuinka paljon melanooma on mahdollisesti aiheuttanut psyykkistä painolastia.

Mitä tutkimukseen osallistuminen merkitsee käytännössä?   

Melanoomapotilaista muodostetaan ns. melanoomapajoja, jotka ovat 6―10 hengen vertaistukiryhmiä, joita ohjaa psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykologi. Ryhmässä pohditaan ohjatusti mm. melanooman aiheuttamia tunteita ja reaktioita ja ohjelmaan kuuluvat myös luennot melanoomasta ja auringonsäteilyn haitoista. Tapaamisia on ensin 5 kertaa viikon välein, 1,5―2 tuntia kerrallaan arkipäivinä (ma―to klo 17—20). Kuudes eli viimeinen kokoontumiskerta on myöhemmin, 3 kuukauden kuluttua.

Tutkimme voinnin muutoksia kyselykaavakkeilla. Keräämme myös melanooman hoito- ja seurantatiedot. Tietojanne käsitellään luottamuksellisesti ja niitä pääsevät näkemään vain tutkimusryhmän jäsenet ja tutkimushoitajat.

Miten toimia, jos haluan osallistua?

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Jos haluatte osallistua, mutta muutattekin mieltänne, voitte jäädä pois tutkimuksesta ilman seuraamuksia.

Seuraava Melanoomapaja- ryhmä käynnistyy torstaina 28.9 klo 17.

Jos haluatte osallistua tutkimukseen, pyydämme ottamaan yhteyttä tutkimushoitajaan:

Marjo Virkki  puh. 03 2499640  tai
Seija Katavisto  puh. 03 2499610
toimisto puh. 03 2499200

 

Rintasyövän ehkäisy hormonihoidolla -tutkimus
International Breast Cancer Intervention Study (IBIS-II)

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistys osallistui 1990-luvulla ainoana suomalaisena keskuksena kansainväliseen rintasyövän ehkäisytutkimukseen (IBIS-I), jossa todettiin hormonilääke tamoksifeenin pienentävän riskiä sairastua rintasyöpään. Sivuvaikutuksina todettiin laskimoveritulppia ja kohtuun kohdistuvia haittoja eikä tamoksifeeni ole Suomessa päätynyt käyttöön ehkäisevänä lääkkeenä, mutta sitä käytetään rintasyövän hoitona.

Kansainvälinen tutkimusryhmä (Cuzick J. ym.) käynnisti vuonna 2003 jatkotutkimuksen (IBIS-II), johon Pirkanmaan Syöpäyhdistys myös osallistuu. Tutkimuksessa pyritään löytämään tamoksifeenia tehokkaampi ja sitä vähemmän haittoja aiheuttava lääke rintasyövän ehkäisemiseksi vaihdevuosi-iän ohittaneille naisille, joilla on suuri riski sairastua rintasyöpään. Tämän tutkimuksen ns. preventio-osassa verrataan 5 vuoden hormonihoitoa anastrotsolilla lumelääkkeeseen.  Mukaan on otettu lähes 4000 naista, joista 127 on Suomesta.  Joulukuussa 2013 julkaistut tulokset osoittivat anastrotsolin vähentäneen rintasyövän ilmaantumista puoleen, joskin rintasyöpätapauksia oli toistaiseksi vähän. Keskimäärin viiden seurantavuoden aikana anastrotsolia käyttäneistä 2 %:lla ja lumelääkeryhmässä 4 %:lla oli todettu rintasyöpä.

IBIS-II tutkimuksen toisena osana on tutkimus, jossa tutkitaan vähentääkö tamoksifeeni tai anastrotsoli rintasyövän uusimista potilailla, joilta on hoidettu rintasyövän esiaste (DCIS). Tähän tutkimukseen on otettu mukaan lähes 3000 naista, joista 7 on Suomesta. Tämän osion ensimmäiset tulokset julkaistiin joulukuussa 2015 keskimäärin seitsemän vuoden seurannan jälkeen. Ryhmien välillä todettiin toistaiseksi vain vähän tehossa, mutta sivuvaikutuksissa oli eroa. Lievät haittavaikutukset olivat yleisiä, vakavia haittoja havaittiin vähän. Anastrotsolia käyttäneillä naisilla oli enemmän luunmurtumia ja luu-, nivel- ja lihaskipuja, kun taas tamoksifeenia käyttäneillä oli enemmän veritulppia, gynekologisia oireita ja vaihdevuosioireita.

Pidempi seuranta-aika antaa lisävalaistusta eri hormonihoitojen asemaan rintasyövän ja rintasyövän uusimisen ehkäisemisessä. IBIS-II-tutkimuspotilaiden seuranta jatkuu edelleen myös Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen poliklinikalla: noin 90 naista on puhelinseurannan piirissä, ja muutama potilas käy vastaanotolla.  Näihin tutkimuksiin ei enää oteta uusia osallistujia.

Lisätietoja:

www.ibis-trials.org/

Ylilääkäri Meri-Sisko Vuoristo
p. (03) 2499 200
meri-sisko.vuoristo@pirsy.fi

 

Linnea-tutkimus:
Liikkumattomuuden vähentäminen rintasyöpäseulontaan osallistuvilla

 

Vuosittain noin 5000 suomalaisnaista sairastuu rintasyöpään. Sairastumisriskiin vaikuttavat monet seikat, kuten hormonaaliset tekijät, ylipaino, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja ravintoon liittyvät tekijät. Lisäksi on todettu, että liikuntatottumuksilla on yhteyttä rintasyöpään sairastumiseen ja myös siitä kuntoutumiseen ja paranemiseen.

Linnea-tutkimuksessa selvitetään, saadaanko yksilöllisellä liikkumisreseptillä vähennettyä rintasyöpäseulontaan osallistuvien 50—60-vuotiaitten naisten liikkumattomuutta. Samalla tutkitaan liikkumattomuuden vähentymisen vaikutuksia elämänlaatuun, liikuntatottumuksiin, rintasyöpäsairastuvuuteen sekä mahdollisesti aiemmin sairastetun rintasyövän uusiutumiseen.

Tutkittavia pyydetään täyttämään terveydentila-, elämäntapa- ja elämänlaatukyselyt tutkimuksen alkaessa. Tutkimuksen alussa otetaan myös niin haluavilta verikokeet Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen lääkäriaseman laboratoriossa. Verinäytteistä tehdään tavanomaisia määrityksiä (pieni verenkuva, rasva-arvot, verensokeri) ja lisäksi kerätään tutkimusverinäytteet, joista tullaan myöhemmin määrittämään esimerkiksi syöpäriskiin ja immuunipuolustukseen liittyviä tekijöitä.

Tutkittavien liikkumista seurataan kahden viikon ajan vyötärölle kiinnitettävällä liikuntamittarilla ja päiväkirjalla. Nämä analysoidaan UKK-instituutissa ja tutkittava saa tulokset henkilökohtaisesti. Tämän jälkeen puolet tutkittavista satunnaistetaan seurantaan ja toinen puoli (interventioryhmä) saa lisäksi räätälöidyn liikuntasuosituksen alkukyselyssä ilmoitettujen terveys- ja sairaustietojen perusteella.

Yhden ja kolmen vuoden kuluttua uusitaan kyselyt, liikuntamittaus ja verikokeet.

Tutkittavat (iältään 50—60 vuotta) rekrytoidaan mammografiaseulonnan yhteydessä ainoastaan Hatanpään rintaklinikalla. Tutkimus käynnistyi pilottihankkeena toukokuussa 2015 ja sen tavoite, 850 naista, saavutettaneen elokuussa 2016, jonka jälkeen tutkimukseen ei enää voi tulla mukaan.

Tutkimusryhmä

Päätutkija: Sonja Aho, LL, TAYS

Työryhmä: Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Professori, YL, TAYS, Riitta Luoto, Dosentti, LT, tutkimusjohtaja, UKK instituutti, Heikki Kolehmainen, YL, Hatanpään sairaala, Johanna Alanko, AYL, Hatanpään sairaala, Meri-Sisko Vuoristo, Dosentti, YL, Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Kirsi Mansikkamäki, TtM, tutkija, UKK-instituutti, Jani Raitanen, FM, tilastotieteilijä, UKK-instituutti

Lisätietoja:

Meri-Sisko Vuoristo
ylilääkäri
p. (03) 2499 200, meri-sisko.vuoristo@pirsy.fi