Suolistosyövän seulonta

 

 

Mikä on suolistosyöpä?

Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu- ja peräsuolen syöpiä. Sairausryhmä on kansanterveydellisesti merkittävä, sillä Suomessa suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpämuoto eturauhas- ja rintasyövän jälkeen ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Suolistosyöpään sairastuvista noin 80 % on yli 60-vuotiaita.

 

Mitä on suolistosyövän seulonta?

Joukkotarkastukset ovat olennainen osa syövän ehkäisyä ja varhaista toteamista. Suolistosyövän oireet ovat usein epämääräisiä tai puuttuvat kokonaan. Seulonnan tavoitteena on vähentää suolistosyöpäkuolleisuutta löytämällä syöpä varhaisessa vaiheessa, jolloin potilaan ennuste on parempi, hoito on vähemmän rasittavaa ja kustannukset pienemmät.

Suolistosyövän seulonnassa käytetään ulosteen piilevän veren osoittamiseen ns. guajakki-testiä (Hemoccult®), jonka avulla pyritään tunnistamaan suoliston kasvaimesta ulosteeseen tihkuva veri. Seulontatesti toistetaan kahden vuoden välein.

Lisätietoa seulonnoista www.syopajarjestot.fi

 

Keitä seulotaan?

Seulontaan kutsuttavat henkilöt ovat 60-69-vuotiaita miehiä ja naisia. Suolistosyövän seulonta on maassamme ensimmäinen syöpäseulonta myös miehille. Seulonta käynnistyi vaiheittain 60-64-vuotiaista laajeten ikävälille 60-69 vuotta.

 

Miten seulotaan?

Valtakunnallinen seulontakeskus toimii Tampereella, Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä (ks. seulonnan nykytilanne). Seulontakeskus lähettää seulontakutsun, testikortit ja ohjeet ulostenäytteiden ottamista varten seulottaville kotiin. Seulottavat ottavat näytteet itse ja postittavat ne seulontakeskukseen analysoitavaksi. Seulontakeskus tutkii näytteet ja jos ulosteessa todetaan verta, seulottava ohjataan ottamaan yhteyttä oman kotikunnan yhteyshoitajaan paksusuolen tähystystutkimuksen eli kolonoskopian järjestämiseksi.

 

Miten menetellä, jos on suolistosyöpään viittaavia oireita?

Henkilön, jolla on mahdollisesti suolistosyöpään viittaavia oireita, kuten vatsakipuja, verisiä ulosteita  tai poikkeavaa ummetusta, on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai muihin terveydenhuollon ammattilaisiin asian selvittämiseksi ja mahdollisten tutkimusten järjestämiseksi. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä (puh 03 2499200) voi tarvittaessa kysyä neuvoa.

 

Tietoa suolistosyövistä

Suolistosyöpä on yleinen syöpäsairaus

Suolistosyövillä tarkoitetaan paksusuolen- ja peräsuolen syöpiä. Suomessa suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpämuoto eturauhas- ja rintasyövän jälkeen. Vuosittain suolistosyöpä todetaan noin 3000 suomalaisella. Miehillä tautia todetaan eniten 70-75 -vuotiaana ja naisilla hieman iäkkäämpänä. Vaikka suolistosyöpien ilmaantuvuus on tasaantunut, todetaan niitä lähivuosina lukumääräisesti yhä enemmän. Suuret ikäluokat ovat vasta tulossa ikään, missä sairastumisriski selkeästi kasvaa.

 

Varhain todettu suolistosyöpä on useimmiten parannettavissa

Suolistosyöpä on alkuvaiheessa usein vähäoireinen. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut, ummetus, ulostamisvaikeudet ja veriulosteisuus. Noin puolella potilaista tauti todetaan paikallisena ja kolmasosalla lähi-imusolmukkeisiin levinneenä. Suolistosyövän ennuste on parantunut hoitojen kehittymisen myötä. Suomessa suolistosyöpäpotilaiden 10 vuoden suhteellinen elossaolo-osuus on noin 60 %.  Jos tauti todetaan paikallisena suolen seinämässä, potilaan pitkäaikaisennuste on 80-90 %, mutta laajemmin kuin lähi-imusolmukkeisiin levinneessä taudissa vain 10-15  %. Mitä aikaisemmin tauti todetaan, sitä vähäisemmät hoitotoimenpiteet riittävät. Seulonnan tavoitteena on löytää suolistosyöpä niin varhain, että potilas on parannettavissa.

Lisätietoa suolistosyövistä sivuilta www.kaikkisyovasta.fi

 

 

Suolistosyövän seulonnan kulku Suomessa

Miksi ulosteen veritestiin perustuva seulonta?

Suolistosyövän seulonnan vaikuttavuudesta on tieteellinen näyttö satunnaistetuista tutkimuksista, joissa seulontatestinä oli postitettavaksi soveltuva testi (ns. guajakki-testi) ja positiivisen tuloksen saaneiden jatkotutkimuksena oli paksusuolen tähystys. Seulonta pienensi suolistosyöpäkuolleisuutta 15-20 %.

 

Seulonnan käynnistyminen  

EU antoi vuonna 2003 suosituksen suolistosyövän väestöseulonnan käynnistämisestä huomioiden kunkin maan resurssit, taudin merkityksen ja terveyspolitiikan. Suolistosyöpien seulonta käynnistyi maassamme syksyllä 2004 satunnaistetussa asetelmassa. Osallistuminen on ollut kunnille vapaaehtoista. Suomen Syöpäyhdistyksen joukkotarkistusrekisteri on suunnitellut seulontaohjelman siten, että tämän uuden terveydenhuollon toimenpiteen vaikuttavuutta voidaan myös luotettavasti arvioida. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää suolistosyöpäkuolleisuutta toteamalla tauti varhaisessa vaiheessa. Samalla pyritään potilaiden kokonaishoidon kevenemiseen, mikä vaikuttaa suotuisasti elämänlaatuun ja tuo taloudellisia säästöjä liitännäislääkehoitojen tarpeen vähenemisenä. Suomen Syöpäyhdistyksen joukkotarkastusrekisteri kantaa päävastuun seulonnan arvioinnista ja raportoinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi suolistosyövän seulonnan asemaa mahdollisesti kuntia velvoittavana seulontaohjelmana.

 

Seulonnan vaiheet

Vuonna 2004 seulonta käynnistyi noin 20 kunnassa, seuraavana vuonna oli mukana jo noin 100 kuntaa ja vuonna 2015     162 kuntaa, noin puolet Suomen kunnista.

Seulonta käynnistyi vaiheittain alkaen 60-64 vuotiaista laajeten ikävälille 60-69 vuotta. Seulontaan kutsuttiin puolet seulottavasta ikäluokasta, toinen puoli toimi verrokkina. Joukkotarkastusrekisteri huolehti seulontaan osallistuvien poiminnoista.

Kymmenen seulontavuoden jälkeen vuonna 2014 tutkimusaineiston henkilömäärä oli kertynyt riittäväksi, joten uusia ikäryhmiä tai uusia kuntia ei tämän jälkeen enää otettu mukaan. Vuonna 2016 seulottiin enää henkilöt, jotka olivat läpikäyneet vain yhden seulontakierroksen.

 

Seulontakeskus

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä toiminut valtakunnallinen seulontakeskus on päättänyt toimintansa.

Vuonna 2014 henkilömäärän kerryttyä riittäväksi  seulonnan valtakunnallinen johtoryhmä laati sosiaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmän aikanaan edellyttämän arvion seulonnan vaikuttavuudesta. Tehdyssä väliarviossa keskimäärin 4,5 vuoden seuranta-ajan jälkeen suolistosyöpäkuolleisuus ei eronnut seulottujen ja verrokkien välillä merkitsevästi (vaarasuhde 1.04)
(J. Pitkäniemi ym. Effectiveness of screening for colorectal cancer with a faecal occult-blood test, in Finland. BMJ Open Gastroenterol. 2015; 2(1): e000034).

 

Seulonnan vaikuttavuus on toistaiseksi avoin. Pidempi seuranta-aika on välttämätön, joten vasta usean vuoden jälkeen voidaan tehdä luotettava vaikuttavuusarvio.