Järjestöillä huoli syöpään sairastuneiden toimeentulosta
Syöpään sairastuneiden taloudelliset haasteet vaikuttavat jo hoidon toteutumiseen.
Moni välttelee lääkäriin menemistä mahdollisten syöpäoireiden vuoksi taloudellisten syiden takia, ja toisaalta potilaat saattavat jättää käymättä hoidoissa säästösyistä.
Syöpäpotilaan sosiaaliturva on samanlainen kuin muidenkin vakavaa tai kroonista sairautta sairastavien. Myös haasteet ovat yhteisiä: sairauspoissaolot, lääkekustannukset, asiakasmaksujen korotukset ja sairauspäivärahojen leikkaukset aiheuttavat haasteita sekä toimeentuloon että psyykkiseen hyvinvointiin.
Taloudelliset haasteet koskettavat usein myös syöpään sairastuneiden alaikäisten huoltajia, jotka joutuvat esimerkiksi jäämään pois ansiotyöstä. Erityisen ongelmallinen tilanne on niillä alaikäisten syöpään sairastuneiden huoltajilla, joiden 16 vuotta täyttäneet nuoret tämän vuoden alusta jäivät erityishoitorahan ulkopuolelle.
Etuuksien hakemiseen tarvitaan usein tukea, mutta terveyssosiaalityön saatavuus ja käytännöt vaihtelevat merkittävästi alueittain. Terveyssosiaalityöhön tehdyt muutokset näkyvät myös Syöpäjärjestöjen taloudellisissa avustuksissa vähävaraisille syöpään sairastuneille. Koska haku toteutetaan sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden kautta, ovat hakijoiden määrät vähentyneet ja neuvonnan tarve kasvanut.
– Myös terveyssosiaalityön on oltava kiinteä osa syövänhoidon hoitoketjua. Ihmisen tilanne ja tukipalvelujen tarve olisi pystyttävä arvioimaan yksilöllisesti kaikissa syövän vaiheissa, muistuttaa Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Moilanen.
Syöpäjärjestöt tukee syöpäpotilaita erilaisilla taloudellisilla avustuksilla ja tarjoaa apua syöpäpotilaiden taloudellisiin haasteisiin mm. valtakunnallisella etuusneuvonnalla. Myös moni alueellinen syöpäyhdistys tulee syöpään sairastuneita jäseniään esimerkiksi hoitopäiväkorvauksilla tai alkuavustuksilla, joita myönnetään syöpätaudin hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Järjestörahoituksen leikkaukset uhkaavat toimintaedellytyksiä
Pian valmistuvassa kansallisessa syöpästrategiassa kolmannen sektorin merkitys syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä moninaisessa tukemisessa on tunnistettu ja järjestöjen tarjoamat tukipalvelut halutaan integroida tiiviimmin syöpäpotilaan hoitopolkuun.
Järjestöjen tarjoamalle ammattilaisten työlle, vapaaehtoistoiminnalle ja vaikuttamistyölle on tiukassa taloustilanteessa entistä enemmän tarvetta. Samaan aikaan myös järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään merkittävillä STEA-rahoituksen leikkauksilla. Tiedon, tuen ja neuvonnan tarpeet tulevat lähivuosina todennäköisesti kuitenkin vain kasvamaan, toteavat Syöpäjärjestöjen valtuuskunta ja hallitus.
Lähde: Syöpäjärjestöt
