Pirsy 75 – Ovatko seulonnat itsestäänselvyys?
Tiesitkö, että Pirkanmaan Syöpäyhdistys on ollut mukana aloittamassa syöpäseulontoja kohdunkaulansyövästä, rintasyövästä ja suolistosyövästä?
Kansanterveystieteen opinnoissani painopisteenä on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy väestötasolla. Nykypäivänä seulonnat näyttäytyvät lähes itsestään selvänä osana syövän ennaltaehkäisyä ja konkreettisena, merkittävänä tekijänä koko väestön terveyden edistämiseksi.
Itse kuitenkin yllätyin siitä, että Suomessa syöpäseulontojen käyntiin saaminen on pitkälti lähtöisin syöpäyhdistyksistä ja siksi halusin paneutua Pirsyn rooliin seulontojen aloittamisessa.
Seulontojen alku
Seulontojen juuret yltävät 1960-luvulle. Kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpien seulonnat Tampereella aloitettiin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen syöpäseulontalaboratoriossa vuonna 1963. Keskusjärjestö koordinoi seulontoja ja nämä alueellisissa syöpäyhdistyksissä aloitetut seulonnat olivat Suomen ensimmäisten seulontojen joukossa. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen laboratoriossa tehtiin seulontojen lisäksi esitutkijoiden koulutusta eli työntekijöitä koulutettiin myös muihin papa-labroihin ympäri Suomea.
Mammografian edelläkävijä
Tampereella ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä rintasyöpäseulontojen eteen tehtiin uraauurtavaa työtä. Jo ennen organisoidun rintasyöpäseulonnan alkamista Pirsy ja Tampereen kaupunki tekivät yhteistyötä seulonnan edistämiseksi. Vuonna 1975 yhdistys toimeenpani joukkotarkastuksen, johon kutsuttiin 40–60-vuotiaat tamperelaiset naiset rintojen tarkastukseen. Tarkastuksen tavoitteena oli rintasyövän varhainen toteaminen, omatarkkailuun opastaminen ja valistustyön tekeminen tarkastuksen yhteydessä. Tähän tarkastukseen kutsuttiin jopa 20 000 naista ja heistä suunnilleen 17 000 osallistui.
Seulontojen alkuaikoina 1980-luvun taitteessa mammografialaitteita oli valitettavan vähän. Pirsy järjesti keräyksen, jonka tuotoilla hankittiin mammografialaite. Laite lahjoitettiin Tampereen Kaupungille, Hatanpään sairaalaan. Tämä oli ensimmäinen Tampereen julkisen terveydenhuollon mammografialaite, sillä loput olivat yksityisissä röntgenlaitoksissa.
Joitain vuosia myöhemmin Hatanpään sairaalassa oleva mammografialaite oli edelleen ainoa julkisessa terveydenhuollossa ja siten jonot tutkimuksiin olivat pitkiä. Yhdistyksessä päätettiin hankkia toinen laite ja siten edesauttaa edelleen rintasyövän varhaista toteamista ja tutkimusjonojen lyhentämistä. Tällöin laitteen hankkiminen oli mahdollista seurakuntien yhteisvastuukeräyksen ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen oman lisärahoituksen avulla. Näin mammografiatutkimuksista tuli osa myös Pirsyn toimintaa.
Jotta voitiin palvella yhdistyksen koko toiminta-aluetta, aloitettiin seulonnat kiertämällä ympäri Pirkanmaata seulontavaunulla. Tämä oli maamme ensimmäinen maakuntaa kiertävä tutkimusvaunu ja yhdistys halusi viedä sen etenkin niihin kuntiin, joista matka tutkimuksiin oli pitkä. Röntgenhoitajat tekivät tutkimusvaunussa kutsuttujen haastattelut ja molempien rintojen röntgenkuvauksen sekä tarkastivat rinnat muutenkin.
Palpaatioviikot
Vuonna 1992 yhdistyksessä järjestettiin rintasyöpään liittyvät teemaviikot, palpaatioviikot. Tällöin viikon ajan yhdistyksessä tarjottiin maksutonta rintojen tutkimusta ja opastusta omatarkkailuun kaikille halukkaille ilman ajanvarausta. Tarkastuksen perusteella osa ohjattiin jatkotutkimuksiin. Teemaviikon aikana rintojen tutkimuksessa kävi yli 1200 naista. Palpaatioviikkojen suosio kuitenkin yllätti ja ensimmäisen viikon aikana ei ehditty tutkia kaikkia halukkaita. Siispä samana vuonna yhdistys järjesti teemaviikon uudestaan, jotta kaikki halukkaat todella tulivat tutkituiksi. Tällöin osallistujia oli noin 500.
Nämä palpaatioviikot eivät suinkaan jääneet yhdistyksen viimeisiksi, vaan vastaavia tempauksia järjestettiin myös myöhemmin. Esimerkiksi Pirsyn 50-vuotis juhlavuonna yhdistys lahjoitti mammografiaseulonnan kaikille toiminta-alueensa 48-vuotiaille naisille. Lahjoituksen arvon arvioitiin olleen jopa 600 000 markkaa. Tämä lahjoitus oli yhdistyksen muistutus siitä, että väestö on toiminnan keskiössä.
Mielestäni niin mammografialaitteiden hankinta, seulontavaunulla kiertäminen ympäri Pirkanmaata kuin ilmaisten rintatutkimusten järjestäminen ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Pirsyssä on paitsi oltu edistyksellisiä ja tunnistettu seulontojen tärkeys, myös haluttu aina auttaa kaikkia, joita syöpä koskettaa.
Kokeilusta valtakunnalliseksi ohjelmaksi
Tänä päivänä suolistosyövät ovat yksi suomalaisten yleisimmistä syövistä ja siten myös suolistosyövän seulontaohjelma on käynnistynyt Suomessa vuonna 2022.
Ennen virallista seulontaohjelmaa, 1990- ja 2000-luvulla suolistosyövän seulontaan tehtiin alueellisia kokeiluja. Pirsyllä oli myös tässä merkittävä rooli, sillä yhdistys toimi suolistosyövän seulonnan valtakunnallisena seulontakeskuksena vuosina 2004–2016.
Seulontaa tehtiin Syöpäjärjestöjen asiantuntijaryhmän laatimalla satunnaisasetelmalla, jossa puolet seulottavasta ikäluokasta kutsuttiin seulontaan ja toinen puoli oli verrokkiryhmänä. Pirsystä lähetettiin testit seulottaville ja tehdyt testit palautettiin yhdistykseen tutkittaviksi. 2016 testien analysointi yhdistyksessä tuli tiensä päähän.
#KäytäAikasi
Tämän lyhyen Pirsyn seulontojen historiakatsauksen myötä haluankin erityisesti alleviivata, miten vaikuttunut olen siitä, että Pirsy on ollut mukana mahdollistamassa jotakin näin merkittävää. Mahdollistamassa sitä, että yhä enemmän syöpiä todetaan varhaisessa vaiheessa ja yhä useampi syöpäkuolema voidaan estää.
Ajattelenkin, että se millä tasolla syöpäseulonnat Suomessa ovat tänä päivänä ja mitä niiden avulla saadaan aikaan, on etuoikeus, jota meidän kaikkien yhdessä tulee vaalia. Toivon, että jokainen käyttäisi seulonta-aikansa, kun meille sellainen mahdollisuus tarjotaan. Vain käyttämällä aikamme voimme pitää huolen siitä, että seulontojen vaikuttavuus on yhtä merkittävää myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on Roosa Tuomarla, Pirsyssä korkeakouluharjoittelussa oleva opiskelija.
