Pirsy 75 – Savuttomampaa Pirkanmaata kohti

80- ja 90-luvuilla on ollut tyypillistä nähdä “tupakka tappaa” -otsikoituja tekstejä. Otsikkona tämä on raflaava, mutta tupakan haitalliset terveysvaikutukset ovat kiistattomia, ja ne ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Tupakointi on merkittävin riskitekijä keuhkosyöpään, joka puolestaan aiheuttaa eniten syöpäkuolemia Suomessa. Yleisestikin kansanterveyden kannalta tupakointi on yksi suurimmista ennenaikaisia kuolemia ja sairastavuutta aiheuttavista tekijöistä.  

Pirsyn tupakkaneuvola

Pirsyssä tupakkaneuvola avattiin 1980-luvulla. Sieltä oli saatavilla terveyskasvatusta tupakointiin liittyen joko soittamalla tai paikan päällä. Lisäksi tupakkaneuvolan tarkoituksena oli ohjata ja tukea henkilöä tupakoimattomuuteen.  

Tupakkaneuvolan toiminta painottui ryhmätoimintaan. Vieroitusryhmien ohjaajia koulutettiin yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen terveyskasvatusosaston kanssa. Lisäksi tupakkaneuvolassa annettiin akupunktiohoitoa ja lääkehoitoa tupakoinnin lopettamisen tukena. Akupunktiohoidossa oli havaittu sattumalta yhteys siihen, että tupakka alkoi maistua pahalta. Siksi tätäkin menetelmää alettiin käyttää tupakkavieroituksen tukena. 

Tupakkavieroitusryhmät sauhuttelun lopettamiseksi

Tupakkavieroitusryhmien järjestäminen oli yhdistyksessä hyvinkin aktiivista, sillä kesää lukuun ottamatta uusi ryhmä aloitti kuukausittain. Ryhmä kokoontui aina kuusi kertaa. Ryhmässä jäsenet saivat keskustella omista haasteistaan sekä tupakoinnin lopettamisen edistymisestä. Ryhmässä opeteltiin rentoutumiskeinoja sekä keskusteltiin elintavoista ja vieroitusoireista. Ryhmäläiset pyrkivät tukemaan ja rohkaisemaan toinen toisiaan ja yhdistys seurasi tupakoijien päätöksen pitämistä vielä ryhmän päättymisen jälkeen. “Sauhuttelun” lopettaminen motivoi useissa tapauksissa myös ryhmäläisten lähipiiriä samaan. 

Pirsyssä järjestettiin vierotusryhmiä tupakoinnin lopettamisen tueksi myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Muun muassa yhdistyksellä ja Radio 957:lla oli yhteinen tupakkavierotuskurssi, jonka tarkoituksena oli kokeilla nikotiinilaastareita lopettamisen tukena. Kurssin osallistujien onnistumista seurattiin Radio 957:n lähetyksissä. Samaan tapaan Pirsy järjesti vuonna 1990 yhdessä terveysviraston kanssa vieroituskurssin Irti tupakasta –kilpailun osallistujien tueksi. Kilpailuun värvättiin 16 vuotta täyttäneitä tupakoijia Tampereelta, Espoosta ja Savonlinnasta sekä ystävyyskaupungeista muista Pohjoismaista. Kisaan osallistuminen vaati sitoutumista tupakoimattomuuteen tietyksi ajaksi.

Ei ole sattumaa, että tässäkin yhteydessä painotus oli ryhmätoiminnassa. Tällaiset tupakkavierotusryhmät ovat osaltaan yksi hyvä esimerkki siitä, että yhteisöissä on voimaa: yhdessä on helpompaa kuin yksin. Vertaistuella on siis ollut olennainen rooli lopettamisen tukena, vaikka siitä ei vielä tähän aikaan tällä termillä puhuttukaan.  

Terveyden edistäminen on edelleen osa Pirsyn työtä

Itselleni tieto siitä, että Pirsyssä on ollut tupakkaneuvola ja vieroitusryhmiä, tuo varsin näkyväksi sen, miten hyvin yhdistyksessä on oltu ajan hermolla. Tuohon aikaan tällainen toiminta on ollut erityisen ajankohtaista terveyden edistämistä. Tänä päivänä yhdistyksessä ei enää ole vastaavaa, mutta terveyden edistäminen on kuitenkin edelleen tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Nykypäivänä painopiste on terveellisiin elintapoihin motivoinnissa ja ohjaamisessa.  Tähän kuuluu myös tupakoimattomuus.  

Yleisesti tupakoinnin vähentämiseksi tehty työ on tuottanut tulosta, sillä tupakoivien määrä Suomen väestössä on vähentynyt merkittävästi.

Nykypäivänä tiedetäänkin, että syövistä jopa 40 prosenttia voitaisiin ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja keuhkosyövän osalta tupakoimattomuus olisi merkittävin ehkäisevä elintapa.  

Tällä hetkellä on käynnistymässä keuhkosyövän seulonnan pilotti, josta vastaavat Oulun yliopistollinen sairaala ja Suomen Syöpärekisteri. Toteutuksessa on mukana viisi alueellista sairaalaa, joista yksi on Tampereen yliopistollinen sairaala.

Pilottiin haettiin 50–75-vuotiaita pitkään tupakoineita henkilöitä ja syöpäjärjestöjen mukaan osallistujamäärä täyttyi ennätysvauhdissa, mikä kielii siitä, että keuhkosyövän seulonta todella koetaan tarpeellisena. Pilotin tavoitteena on muun muassa saada tietoa keuhkosyövän seulonnan vaikuttavuudesta sekä tukea tupakoinnin lopettamiseen. 

Kirjoittaja on Roosa Tuomarla, Pirsyssä korkeakouluharjoittelussa oleva opiskelija.