Syöpä ja työ: Voisiko kuntoutustuki tuoda lisäaikaa, kun työkyky ei ole ennallaan?
Onko vielä oikea aika palata työhön?
Työ voi merkitä sinulle taloudellista toimeentuloa, merkityksellisyyttä, arjen rytmiä, sosiaalista vuorovaikutusta ja paljon muuta. Ehkä sinä, kuten useat muutkin syöpään sairastuneet, haluaisit palata työpaikallesi tai ylipäänsä päästä kiinni työelämään sairastumisen ja hoitojen jälkeen. Olet kuitenkin saattanut huomata, että erilaiset oireet vaikuttavat heikentävästi vointiisi ja voimavarat ovat vielä matalat. Saatat pohtia, onko vielä oikea aika palata työhön.
Useimmille paluu työelämään onnistuu syöpähoitojen ja sairausloman jälkeen pienen tai vähän isomman tuen avulla. Tekevätpä jotkut töitä hoitojen ohellakin. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Syövän jälkeen kuntoutuminen ei etene kaikilla samaa tahtia. Vaikka hoidot olisivat päättyneetkin, työkyky ei aina palaudu yhtä nopeasti. Siksi voi olla vaikea arvioida, milloin on oikea hetki yrittää takaisin työelämään. On myös syöpiä, joissa hoidot jatkuvat pitkään, jopa kaksikin vuotta.
Työssäni kohtaan paljon syöpään sairastuneita, jotka yllättyvät siitä, että hoitojen päättyminen ei vielä tarkoita työkyvyn palautumista. Sinäkin voit olla tilanteessa, jossa sairauspäivärahakautesi on loppumassa, mutta voimavaroja työhön ei vielä ole edes osa-aikatyön verran. Toimintakykyäsi saattaa heikentää kokonaisvaltainen uupumus, kipu, muistamisen ja keskittymisen pulmat, masennus tai ahdistus. Kuntoutumisesi saattaa olla vielä hyvinkin kesken.
On totta, että monelle työhön palaaminen sopivasti tuettuna ja oikea-aikaisesti voi edistää kuntoutumista ja lisätä toimintakykyä. Näin ei kuitenkaan ole silloin, kun toimintakykyä heikentävät merkittävät sairastumisen ja hoitojen jälkeiset oireet tai myöhäishaitat. Jos jo arjessa selviytyminen on kamppailua, voimavaroja työntekoon on harvoin vielä riittävästi. Tällöin tarvitaan lisää aikaa kuntoutumiseen ja työ- ja toimintakyky vahvistumiseen.
Sinulle voi tällaisessa tilanteessa herätä ristiriitaisia tunteita, kun on halua palata normaaliin arkeen ja työhön, ehkäpä myös painetta työpaikan, yhteiskunnan tai läheisten taholta, mutta samaan aikaan tunnistat, ettei työkykysi ole työntekoon riittävä. Samoin työterveyshuollossa tai muilla tahoilla on arvioitu, ettei ammatillisen kuntoutuksen tai muiden, kevyempien tukitoimien avulla työelämään palaaminen ole tässä kohtaa mahdollista.
Tällöin sinun voi olla mahdollista hakea kuntoutustukea, joka tarkoittaa määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä (”sairaseläkettä”).
Sen aikana tavoitteena on, että kuntoutuminen etenee ja työkyvyn palautumista voidaan arvioida uudelleen.
Saat aikaa kuntoutumiseen sekä työ- ja toimintakykysi vahvistamiseen, jotta työelämään paluu voisi myöhemmin onnistua. On olemassa myös osakuntoutustuki, joka tukee työssä jaksamista tilanteissa, joissa työkykyä on arvioitu olevan jäljellä osa-aikaiseen työhön.
Kuntoutustukea varten tarvitset lääkärin B-lausunnon sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelman, joka on tehtynä tai vähintään valmistelussa. B-lausunnon voit saada esimerkiksi työterveyshuollosta tai julkisesta terveydenhuollosta. B-lausunto on tärkeä asiakirja. Hyvässä lausunnossa kuvataan diagnoosisi, toimintakykysi, jäljellä oleva työkykysi sekä sairauden vaikutukset työssä selviytymiseen. Voit itse valmistautua lääkärin tapaamiseen kirjaamalla ylös, miten sairaus on vaikuttanut arjessa toimimiseesi ja miten se näkyisi työssäsi. Näin lääkäri ymmärtää paremmin tilanteesi ja varmistaa, että lausuntoon tulee kirjattua kaikki tarvittava.
Kuntoutustukea ei myönnetä automaattisesti sairauspäivärahakauden jatkoksi, vaan siinä työkykyä verrataan muuhunkin kuin omaan työhön. Tämä tarkoittaa sitä, että työkykyä arvioitaessa pohditaan myös, voisitko terveydentilallasi tehdä jotakin muuta työtä kuin omaa ammattiasi tai osaamistasi vastaavaa työtä.
Osa kuntoutustukihakemuksista hylätään. Moni yllättyykin siitä, ettei kuntoutustukea myönnetä pelkän diagnoosin perusteella. Ratkaisevaa on se, miten sairaus vaikuttaa juuri sinun työkykyysi. Kahdella saman syövän ja syöpätyypin sairastaneella voi olla hyvin erilainen työkyky. Esimerkiksi toinen ei jaksa nousta aamuisin sängystä, itkee päivittäin eikä pysty keskittymään yksinkertaisiinkaan tehtäviin. Toinen väsyy helposti, mutta pystyy vielä tekemään osan arjen askareista ja työskentelemään tietokoneella muutaman tunnin päivässä. Vaikka diagnoosi on sama, vaikutus työkykyyn on erilainen.
Hylätty kuntoutuspäätös ei tarkoita, etteikö sairauttasi otettaisi todesta, sillä sinulle sairauden tuomat työkykyhaasteet ovat todellisia. Hylkäyspäätöksen taustalla voi olla erilaisia syitä. Eläkelaitos voi arvioida, että sinulla on riittävästi työkykyä johonkin työhön, vaikka ei juuri omaan työhösi. Voidaan arvioida, että ammatillinen kuntoutus tai muu kuntoutus voisi edistää paluutasi työelämää jo tässä vaiheessa.
Joskus hylkäämisen taustalla voi vaikuttaa se, että lääkärin B-lausunnossa on puutteita. Voi olla, että riittäviä tutkimuksia ei ole tehty. Joissakin lausunnoissa voi puuttua lääkärin oma arvio siitä, miten sairaus vaikuttaa työkykyyn tai lausunnossa ei ole kuvattu lainkaan työkykyä. Pelkkä sairauden oireiden kuvaaminen tai potilaan kertomuksen kirjaaminen ei useinkaan riitä päätöksen tueksi.
Hylätystä kuntoutustukipäätöksestä on aina mahdollista valittaa. Sinulla on oikeus tilata tarkemmat muistiinpanot siitä, minkä perusteella hylkäyspäätös on tehty. Jos huomaat, että siinä on virheitä tai sieltä puuttuu jotakin, on mahdollista yrittää saada lausuntoon muutosta.
Kuntoutustuen hakeminen voi tuntua raskaalta erityisesti silloin, kun toiveena olisi päästä jo palaamaan normaaliin arkeen. Hakemiseen voi myös liittyä paljon toiveita siitä, että saisi lisäaikaa kuntoutumiselle.
Kuntoutustuen tarkoitus ei ole viedä sinua pois työelämästä vaan antaa aikaa kuntoutumiselle silloin, kun työkyky ei vielä riitä. Tämä lisäaika voi mahdollistaa myöhemmän onnistuneen työhön paluun.
Mikäli kuntoutustukeen liittyvät asiat mietityttävät sinua, voit olla yhteydessä työterveyshuoltoosi, julkiseen terveydenhuoltoon, sairaalan kuntoutuksen ohjaajaan tai sosiaalityöntekijään tai vaikkapa Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen valtakunnalliseen työelämäpalveluun, jossa allekirjoittanut työskentelee. Ota yhteyttä ja varaa itsellesi aika – tapaaminen voi olla kasvokkain tai etäyhteydellä.
Lue lisää aiheesta
