Siirry suoraan sisältöön

Syöpä opettaa elämään hetkessä

Nora Valkeeniemi

Nora Valkeeniemi

Mistä syöpään sairastunut nuori aikuinen löytää niitä positiivisia kannattelevia tekijöitä, jotka auttavat pienin askelin jaksamaan eteenpäin? Nuorten aikuisten vertaistukiryhmässä keskustelua käytiin siitä, että monet asiat voivat kuormittaa ja painaa mieltä, mutta siitä huolimatta voimaa ja iloa tuovia asioita löytyy myös syöpään sairastuneen arjesta. Myös sairastuneen läheisillä on omat tuen tarpeensa.

 

Teemana voimavarat ja iloa tuovat asiat

23. päivä lokakuuta nuorten aikuisten vertaistukiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran sitten elokuisen workshopin, josta saimmekin tämän illan teeman poimittua. Teemamme oli voimavarat: miten syöpä on koskettanut sairastuneen elämää ja arkea, mutta toisaalta miten myös läheisten. Mikä auttaa jaksamaan? Mistä saa voimia ja iloa?  Halusimme miettiä aihetta useammalta kantilta, joten me ohjaajat autoimme keskustelun alkuun avustavilla kysymyksillä ja lopuksi teimme monipuolisesta ryhmäkeskustelusta yhteenvedon fläppitaululle.

 

Halu tulla kuulluksi

Oli tosi kiva huomata, että paikalle oli saapunut pari workshopista tuttua naamaa, mutta myös täysin uusia tyyppejä! Lähdimme vajaan kymmenen hengen voimin käsittelemään ja miettimään päivän teemaa. Kaikilla tuntui olevan palo päästä keskustelemaan vertaistensa kanssa. Illan alkupuoliskon käytimme esittelyihin, joissa jokainen sai jakaa itsestänsä ja kuulumisistaan sen verran kuin halusi ja avata vähän mahdollisia odotuksia illan teemaa koskien. Toive saada erilaisia työkaluja ja näkökulmia omaan jaksamiseen tuli esille lähes kaikilta.

 

Välillä sairastunut ja läheinen vaihtavat rooleja

Voimavarat puhuttivat joukkoamme paljon. Olemassa olevista voimavaroista käytiin vauhdikasta keskustelua, jonka pääpointteja m kirjoitettiin ylös, jotta voisimme käsitellä niitä vielä lopuksi yhteenvetona. Pureuduimme kuitenkin myös jaksamista verottaviin tekijöihin: mikä väsyttää, ahdistaa, stressaa ja pelottaa. Niitäkin totta kai listalle tuli, joten keskityimme kuitenkin myös niiden mahdollisiin ratkaisuihin sekä miettimään, voisiko niistä seurata myös jotain positiivista.

 

Vaikka epätietoisuus tulevasta, odottaminen ja pelko kuormittavat, nuoret aikuiset kokivat, että huumori, arki, musiikki ja liikunta auttavat irrottautumaan välillä sairastumiseen liittyvistä asioista. Syöpään sairastuminen on opettanut monia elämään tässä hetkessä ja tunnistamaan omat vahvuudet. Myös rohkeus tuntea ja ottaa vastaan kaikki erilaiset tunteet koettiin voimavarana.

 

Läheiset nousivat isona voimavarana, mutta toisaalta myös välillä voimavaroja syövänä, sillä toisinaan sairastunut ja läheinen vaihtavatkin roolia keskenään, jolloin sairastunut huomaakin tukevansa läheistään. Tämän vuoksi totesimme, että olisi todella tärkeätä että sairastuneen läheisiä tuettaisi paljon enemmän ja avunsaantia helpotettaisiin tarjoamalla sitä aktiivisemmin ja näkyvämmin.

 

Aika kului kuin siivillä

Kaksituntinen ilta kului kuin siivillä, ja illan fiiliskierroksellakin edelleen jokaisella riitti sanottavaa. Meille ohjaajille jäi hyvä tuntuma siitä, että tämän illan teema ja ylipäätään tämä ryhmä on oikealla tiellä. Vastaamme tällä kysyntään. Ryhmähenki oli myös avoin, joten yhdessä hengailu kahvin ja pikkupurtavan äärellä tuntui todella luontevalta ja helpolta.

Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 13.11. klo 16.30-18.30 Koskenpartaan tiloissa (Pellavatehtaankatu 12, Tampere). Aiheena silloin kootut vinkit etuuksista ja erilaisista tukea tarjoavista tahoista.