Luomme yhdessä tulevaisuutta

Anne Lindfors

Anne Lindfors

Pirkanmaan Syöpäyhdistys perustettiin lähes 70 vuotta sitten. Haasteet olivat tuolloin hyvin konkreettisia. Syövänhoito oli kehittymätöntä ja yhdistyksellä olikin suuri merkitys syövänhoidon mahdollistajana alueellaan.

Muuttuva syövänhoito, muuttuvat tarpeet

Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Millaisia muutokset ovat ja miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla vastata syöpää sairastavien ja heidän läheistensä tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa? Tätä lähdin selvittämään raportissa Miksi olemme olemassa – Järjestön strateginen johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Syöpäjärjestöjen julkaisusarjassa ilmestynyt raportti perustuu Sosiaali- ja terveysjohtamisen EMBA-opintoihini.

Järjestöt ovat olleet vahvasti mukana hyvinvointivaltion synnyssä. Ne ovat tuoneet esiin kansalaisten äänen ja erityisryhmien tarpeet. Monet nykyään julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat syntyneet järjestöjen aloitteesta tai niiden innovoimina ja toteuttamina. Pirkanmaan Syöpäyhdistys perusti 1950-luvulla Tampereen alueen ensimmäisen, myöhemmin Tampereen Keskussairaalalle myydyn 50-paikkaisen syövänhoitolaitoksen. 1980-luvulla yhdistys oli perustamassa Pohjoismaiden ensimmäistä saattohoitokotia, Pirkanmaan Hoitokotia.

Nykyään yhä useampi sairastuu syöpään, mutta hoidon kehittyessä huimaa vauhtia yhä useampi paranee tai elää pitkään syövästä huolimatta. Hyvinvointivaltio huolehtii erikoissairaanhoidosta. Jaksamisen tukeminen, elämäntilanteen huomioiminen ja tavoitteellinen kuntoutus sen sijaan ovat vielä melko heikoissa kantimissa.

Yhteispelillä kohti hyvää elämää

Järjestöjen tavoitteet saattavat olla korkealiitoisia, onhan järjestöjen tehtävä muuttaa maailmaa. Yhdessä sovitun strategian ja strategisen johtamisen avulla on mahdollista keskittyä olennaiseen ja saavuttaa tavoitteet.

Vaikka maailma muuttuu, kaikkea vanhaa ei hylätä. Järjestön historia ja omaleimainen perimä sekä toimintaympäristön muutosten edellyttämä uudistuminen yhdistetään tasapainoisessa suhteessa. Syövän aiheuttamia huolia ja haittoja on edelleen tarpeen vähentää, mutta fokus on siirtynyt kuntoutumiseen ja sairastuneiden sekä läheisten psykososiaaliseen tukeen – hyvään elämään ilman syöpää tai syövästä huolimatta.

Järjestön tavoitteet eivät toteudu toimimalla yksin, vaan on saatava myös muut toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen. Tämä voidaan nähdä joukkuepelinä, jossa mukana ovat esimerkiksi lainsäätäjät, palvelujärjestelmän ammattilaiset, lääketeollisuus, media, rahoittaja, toiset järjestöt, kohderyhmä, vapaaehtoiset. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen paikka on pelikentällä yhdessä erikoissairaanhoidon ammattilaisten, muiden syöpäjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Yhteistyö alueellisen Syöpäkeskuksen kanssa muistuttaa ekosysteemiä.

Järjestön strateginen johtaminen

Järjestön strateginen johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

 

Tarvitaanko Pirsyä tulevaisuudessa?

Jos järjestöä ei enää tarvita, on aika jättäytyä pelistä pois. Milloin maailma olisi muuttunut niin, ettei Pirsyä enää tarvittaisi? Ehkä sitten, kun kukaan ei enää sairastuisi syöpään, eikä olisi enää ketään, joka elää syövän aiheuttamien haittojen kanssa. Tai jos julkinen sektori pystyisi kokonaisvaltaisesti huolehtimaan potilaiden ja läheisten hyvinvoinnista ja ihmisten tarpeille kokoontua syöpään liittyvien asioiden äärelle olisi olemassa joku muu luotettava areena.

Jatkuvat muutokset voivat ahdistaa ja kaiken uuden vastustaminen voi tuntua houkuttelevalta. Muutosten mukana ei kuitenkaan tarvitse ajelehtia, tai antaa niiden viedä mennessään. Strategian toteuttaminen on halutun tulevaisuuden luomista. Ja tulevaisuuden luominen, jos mikä on järjestöjen rooli kansalaisyhteiskunnan perustana. Järjestön muodostavat sen jäsenet ja vapaaehtoiset. Luomme siis yhdessä tulevaisuutta.

Lue myös:

Julkaisu: Järjestön strateginen johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä (Pelasta maailma -blogi)

Uutta kohti (Pirsyn blogi)