Siirry suoraan sisältöön

Syöpä stressaa

Nora Valkeeniemi

Nora Valkeeniemi

 

Tammikuun 16. päivä, varsin pakkasen kirpakkana iltana, nuorten aikuisten vertaistukiryhmä kokoontui jälleen ensimmäisen kerran sitten vuodenvaihteen. Halusimme lähteä leppoisasti liikenteeseen, joten aiheenamme oli rentoutuminen ja stressinhallinta. Arki syöpädiagnoosin kanssa ja hoidot vaativat monenlaista jaksamista, joten pienet arjen ilot ja helpotukset muodostavat ison osuuden yleisestä jaksamisesta jokapäiväisessä elämässä.

 

Syöpädiagnoosi keikuttaa arjen tasapainoa

Arjen sujuvuus riippuu monen asian tasapainosta. Tämä tasapaino järkkyy, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, kun tulee syöpädiagnoosi ja lähdetään hoitopolulle ja seurailemaan tilannetta, jossa tähdätään remission saavuttamiseen ja ylläpitoon. Silloin olisi hyvä voida kuunnella ja tunnistaa, mitä omassa olossa on meneillään. Stressi voi esiintyä niin henkisenä kuin fyysisenä oireena, kuten esimerkiksi huonona nukkumisena tai unettomuutena, ahdistuksena, levottomuutena, puhdin katoamisena ja monena muuna. Hoidot vaativat monenlaista jaksamista, joten pienet arjen ilot ja helpotukset muodostavat jo ison osuuden yleisestä jaksamisesta joka päiväisessä elämässä. “Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvän elämän perusedellytyksiä. Hyvinvointia voi edistää monella tavalla. Huumori, kulttuuri, liikunta, ravinto, uni ja riittävä vapaa-aika vaikuttavat voimavaroihin. Omasta hyvinvoinnista voi huolehtia opettelemalla mindfulness- eli tietoisuustaitoja, rentoutumista tai myötätuntoa ja anteeksiantamista. Nopeat ja ennakoimattomat muutokset vaikuttavat työelämään ja stressin hallintaan.”

 

Stressaavia tekijöitä syöpään sairastuneen hoitopolulla

Mietimme yhdessä, mitkä ovat niitä tilanteita, joissa stressipiikki saattaa pompata. Näitä olivat esimerkiksi odottelu ennen tai jälkeen diagnoosin saamisen, nykypäivän helppous mennä ”Tohtori Googlen” kanssa diagnosoimaan itselleen kaikista pahimmat mahdolliset oireet ja sairaudet, tilannekatsaus kuvaukset sekä hoitojen päättymisen jälkeen mahdollinen ”tyhjän päälle putoava” olo. Moni kuvaa tyhjän päälle putoamisena sitä hetkeä, kun hoidot ovat purkissa tällä erää ja siirrytään seurantaan. Kontakti sairaalaan vähenee ja pitäisi suunnata katse tulevaisuuteen. Monelle voi kuitenkin olla vaikea pitää kaikenlaiset pelot ja huolestuneet ajatukset aisoissa. Jokaisen mieli toimii vähän eri tavalla, mutta jos osaa tunnistaa omia stressin aiheuttajia ja niksejä, joilla rentouttaa mieltä sekä kroppaa, voi ylikierrokset hidastua merkittävästi. Mitä nämä stressin hallinnassa auttavat keinot sitten ovat ja mikä kunkin omalla kohdalla toimii?

 

Se oma juttu pitää vaan löytää

Rentouttava musiikki, luonnon äänet, sohvalle käpertyminen hyvän kirjan parissa, liikunta, tanssiminen, hyvä ruoka, kuunteleva tukiverkosto… Keinoja on monia, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi, kun mieli on matala tai kroppa väsynyt. Kun koet olosi stressaantuneeksi, kuinka hyvin pystyt tunnistamaan ne asiat, joihin voit itse vaikuttaa ja joihin et? Sellaisten asioiden, joihin ei voi vaikuttaa, vatvominen ja murehtiminen vie voimia eikä auta. Kannattaa keskittyä ratkaisemaan niitä ongelmia, joihin voi vaikuttaa ja yrittää löytää konkreettisia keinoja. Joskus ongelma ei ole ratkaistavissa ja se menee ohi omia aikojaan, jolloin tilanne vaatii kestämistä. On hyvä ottaa hetki kuulostellakseen omaa oloa ja sitä, mitä sille voisi tehdä tai mitä voisi kokeilla. Joskus voi olla ammattilaisen apu paikallaan ja se on täysin okei. Kaikkeen ei tarvitse aina pystyä itse. Sopeutuminen ja ajan mittaan oppiminen ovat myös avainasemassa.

Kuuntelimme ryhmässä yhdessä lyhyen rentouttamiseen tarkoitetun nauhoitteen, joita löytyy esimerkiksi Oiva Mieli-sivustolta ja Suomen Mielenterveysseuran sivuilta.  Ohjeistettu rentouttaminen joko itsekseen kuunneltuna tai ohjaajan kertomana esim. joogatunnilla voi tepsiä – tai olla ainakin kokeilemisen arvoista. Se oma juttu pitää vain löytää, jos se on vielä vähän hakusessa.

 

Kun stressiä pukkaa..

  • Pysähdy ja arvioi tilanne rauhassa: mihin voit vaikuttaa ja mihin et?
  • Tunnista omat rajasi ja voimavarasi. Hylkää liialliset vaatimukset.
  • Etsi konkreettisia ratkaisuja tilanteeseen, murehtiminen ja vatvominen eivät edistä ongelman ratkaisua
  • Ole itsellesi myötätuntoinen: mitä sanoisit ystävällesi ja miten auttaisit häntä vastaavassa tilanteessa? Tee sama itsellesi
  • Pyri hyväksymään menneet tapahtumat ja suuntaa katseesi eteenpäin
  • Keskustele stressiä aiheuttavista ongelmista läheistesi ja ystäviesi kanssa, ota vastaan tarjottu tuki
  • Varaa aikaa itselle mieluisiin asioihin ja hemmottele välillä itseäsi
  • SYÖ – LIIKU – NUKU – RENTOUDU

 

Tämä ryhmäkerta oli varsin mukava, pieni keskustelupiiri, jossa juttelun ja pohtimisen ohessa joimme kahvia, kera pikkunaposteltavien. Juttelimme myös kuulumisistamme, mitä fiiliksiä ja tapahtumia vuosi 2018 on tuomassa. Töihin paluu ja matkustelu nousivat erityisesti esiin. Mitä tämä uusi vuosi tuo sinun elämääsi? Toivottavasti positiivisuutta ja uusia seikkailua, niin isoja kuin pieniä!

 

Nora Valkeeniemi