Siirry suoraan sisältöön

Tukea ja vaihtoehtoja löytyy, kun on aika palata töihin

Eve Hell

Eve Hell

Syöpään sairastuminen herättää monenlaisia huolia, kysymyksiä sekä epävarmuutta tulevasta. Sairastuminen itsessään on kriisi, joka koettelee jokaista elämän osa-aluetta. Myös työelämää: oma työkyky sekä suhde työhön voivat muuttua.

Pirsyn työelämävastaanotolla käy asiakkaita, joita huolettaa oma työssä jaksaminen ja kyky tehdä työtä. Väsymys on voimakasta ja muisti pätkii -aina ei muista edes ihan tavallisia sanoja. Keskittyminen on hankalaa ja vaatii pinnistelyä, joka sekin uuvuttaa. Töissä pitäisi käydä, sillä talous on sairastumisen myötä heikentynyt ja jotenkin pitäisi saada ruokaa pöytään. Työkavereita ja työn elämään tuomaa rutiiniakin on ikävä, ehkä myös työn merkityksellisyyttä.

Työpaikalle paluun mietityttäessä Pirsyn työelämävastaanotolla istahdetaan alas ja puntaroidaan yhdessä, mikä olisi oikea aika ja tapa palata töihin. Olisiko voimavaroja jo riittävästi kokeilla työhön paluuta vai tarvitaanko vielä lisää aikaa toipua?

 

Kevyempi aloitus?

Tukea ja vaihtoehtoja on tarjolla. Työhön voi esimerkiksi palata osa-aikaisesti osasairauspäivän avulla. Osasairauspäiväraha antaa keholle ja mielelle aikaa palautua työstä, kun vain osa viikosta käydään töissä. Sairauspäiväraha turvaa lepopäivien toimeentuloa.

Myös työnkuvaa voi olla mahdollista muokata. Esimerkiksi hektisin, nopeaa reagointia edellyttävä työ jätetään vähemmälle ja työtehtäviksi pyritään järjestämään rauhallisessa ympäristössä tapahtuvat kiireettömämmät tehtävät, joita voi välillä hoitaa vaikka kotoa käsin etänä. Joissain työtehtävissä voi olla mahdollista käyttää vastamelukuulokkeita hälinän poissulkemiseksi ja keskittymiskyvyn parantamiseksi. Työaikaa voidaan muokata joustavasti, jolloin univaikeuksista kärsivän ei tarvitse tulla seitsemäksi töihin, vaan työt voidaan aloittaa vasta yhdeksältä tai tilanteen mukaan.

 

Työkykyneuvottelu voi selkeyttää tilannetta

Apua työelämätuen koukeroihin saa työterveyshuollosta. Tarvittaessa työterveyshuollon kautta voidaan järjestää työkykyneuvottelu. Tällöin saman pöydän äärelle istahtaa sairastuneen ja lääkärin lisäksi työpaikan edustaja, useimmiten esihenkilö. Tarvittaessa voi myös työterveyspsykologi tai sosiaalialan asiantuntija osallistua työkykyneuvotteluun. Sairastunut voi ottaa tuekseen neuvotteluun esimerkiksi työpaikan luottamushenkilön, läheisen tai vaikka Pirsyn kuntoutuksen asiantuntijan.

Työterveysneuvottelussa sovitaan käytännön toimista, joilla työhön paluuta voidaan tukea. Neuvottelussa ei ensisijaisesti ruodita ja keskitytä sairastuneen terveydentilan haasteisiin vaan siihen, mikä työssä toimii ja mikä puolestaan on vaikeaa. Näistä toimii-ei toimi-palikoista rakennetaan suunnitelma, jonka avulla työura voi jatkua vielä pitkälle eteenpäin. Toisinaan omalle työpaikalle palaaminen ei ole enää mahdollista, jolloin työkykyneuvottelussa tai työterveyshuollossa voidaan etsiä muita vaihtoehtoja, kuten ammatillista kuntoutusta (josta lisää seuraavassa blogitekstissä).

Omalle työpaikalleen voi palata myös työterveyshuollon järjestämän työkokeilun turvin, jolloin lähdetään kokeilemaan jotain muuta kuin omaa työtä. Jospa uudesta työtehtävästä avautuisi uusi työura samassa tutussa työpaikassa?

 

Ideoita ja tukea Pirsyn työelämäpalveluista

Työterveyden ohella apua työelämän ja syövän yhdistämisen haasteisiin saa myös Pirsyn työelämäpalveluista >>. Tarjolla on niin yksilöohjausta kuin ryhmätoimintaakin. Maksuttomat palvelut ovat käytettävissäsi sairauden kaikissa vaiheissa -olitpa työelämässä, työtön, yrittäjä tai opiskelija. Tärkeintä on muistaa, että kun työasiat sairastumisen jälkeen huolettavat, on tukea ja apua saatavilla, oli se sitten työterveyshuolto tai Pirsy tai vaikka molemmat!