Siirry suoraan sisältöön

Tästäkin selvitään – yhdessä 

Kaisa Ronkainen

Kaisa Ronkainen

 

Koronaviruskriisi – kuten kriisit yleensäkin – tulla tupsahti etukäteen sen enempiä ilmoittamatta ja etenkään lupaa kysymättä keskelle ihmisten arkea ja elämää, keskelle jo kenties olemassa olevia vastoinkäymisiä ja huolia. Koronakriisi on meille kaikille yhteinen, mutta ei kuitenkaan kokemuksena samanlainen.

Syöpäpotilaat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään. Läheiset ovat monelle syöpään sairastuneelle korvaamaton tuki ja apu, mutta koronan leviämisen ehkäisemiseksi annetut rajoitukset estävät nyt monia olemaan syöpäsairaiden kanssa tekemisissä. Ne syöpään sairastuneet, joilla ei ole läheisiä kenen puoleen kääntyä, voivat kokea olonsa entistä yksinäisemmäksi aikana, jolloin ketään ei pitäisi jättää yksin.

 

TOP 5 selviytymispakki

 

1. Asianmukainen ja luotettava tieto

Kriisit rikkovat turvallisuuden tunnetta ja horjuttavat hallinnan tunnetta. Pelkoa ja epävarmuutta on tärkeää taklata muun muassa asianmukaisella ja luotettavalla tiedolla. Syöpään liittyen parhaimman täsmävastauksen oman tilanteen kannalta saa omasta hoitoyksiköstä.  Blogin lopusta löytyy myös muutama hyödyllinen linkki.

Uutisista ja viranomaisten tiedotteista on hyvä pysyä kärryillä siinä määrin, että osaa toimia oikein olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Yhtä tärkeää on myös sulkea uutisvirrat, ottaa taukoa koronauutisoinnista ja muistaa, että samaan aikaan elämässä on muutakin ja moni asia ihan hyvin. Kielloista ja rajoituksista huolimatta moni asia on sallittua tai jopa suositeltavaa: omasta ja läheisten jaksamisesta huolehtiminen on yksi näistä.

 

2. Myötätuntoa sekä itselle että toisille

Kriisin aikana monenlaiset tunnereaktiot ja ajatukset kuuluvat asiaan; osa ihmisistä toimii aktiivisesti ja etsii keinoja tilanteen ratkaisemiseksi, hankkii laajasti tietoa tai pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisesti, osa keskittyy jaksamaan vähillä voimillaan meneillä olevaan päivään ja osa toivoo, että koko asian voisi sivuuttaa, koska muutenkin on jo tarpeeksi ahdistunut olo. Siinä missä yksi pysyy pää kylmänä, toinen touhuaa hätääntyneenä.

On hyvä antaa olemassaolon lupa kaikenlaisille tunteille ja reaktioille ja suhtautua niihin ymmärtäväisesti: kaikki tunteet ovat sallittuja, kaikki käytös ei. Annettuja viranomaisohjeita pitää noudattaa, vaikka se ei hyvältä tuntuisikaan. On hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä sinä tarvitsisit, jotta jaksaisit tätä poikkeuksellista aikaa syövän ja koronan kanssa? Jos omat ajatukset, tuntemukset tai reaktiot tuntuvat liian vaikeilta yksin kannettavaksi, ota matalalla kynnyksellä keskustelukumppaniksi ystävä, vertaistukihenkilö tai vaikkapa Pirsyn työntekijä. Me olemme vain puhelinsoiton tai WhatsApp-viestin päässä.

 

3. Läheisten tai ammattilaisten tuella yhdessä eteenpäin

Kriisin keskellä lähimmäiset ja tarvittaessa ammattilaiset ovat parhaimmillaan keskustelukumppaneita, jotka sallivat huolien täyttämät hetket, auttavat pohtimaan asioita yhdessä ja muistuttavat lempeästi, mutta lujasti hätääntymisen hetkellä: yhdessä tästäkin selvitään.

Etenkin tällaisena aikana on tärkeää pitää toisistamme huolta, soittaa videopuheluita ja viestitellä. Kysytään, mitä sinulle kuuluu tällaisena aikana. Opetellaan ottamaan apua vastaan ja myös tarjoamaan sitä, jos omat voimavarat ja mahdollisuudet antavat myöden. Noudatetaan asiantuntijoiden ja viranomaisten antamia ohjeita riskiryhmien ja terveydenhuollon kestokyvyn suojelemiseksi. Vedetään henkeä, pysytään rauhallisena ja ei lietsota paniikkia, etenkään niille, kenellä on jo muutenkin vaikeuksia kestää.

Autetaan mieluummin olosuhteiden puitteissa unohtamaan syöpä, korona tai mikä huoli tahansa, edes hetkeksi. Koskaan ei voi tietää etukäteen, kuinka pitkälle pieni virkistävä hetki voi kantaa ja kuinka kipeään tarpeeseen se toiselle tuleekaan. Tarjotaan niitä itsellemme ja läheisillemme, sillä pienistä arjen iloista ja huojennuksen hetkistä voi muodostua pikkuisen helpompi päivä. Ja yksikin hyvä päivä, voi pelastaa kokonaisen hankalalta tuntuneen viikon.

 

4.     Arkirutiinit kannattelevat

Poikkeusoloissa jaksaminen, onpa se sitten syövän tai koronaeristyksen takia, edellyttää usein tietoisesti omien voimavarojen käyttöönottamista ja uusien keinojen opettelua, jotta voisi elää mahdollisimman hyvää arkea syövästä ja koronakriisistä huolimatta. Arjen rutiinit tuovat rytmiä ja jatkuvuutta päiviin, samoin kuin turvallisuuden tunnetta ja ennakoitavuutta. Omien arkirutiinien säilyttämisen kautta voi saada myös hallinnan tunnetta elämään – tunnetta siitä, että on ote omasta elämästä, vaikka siinä tapahtuukin asioita, joita ei voi hallita. Jos voimat ovat vähissä, kannattaa joustaa arjen pyörittämiseen liittyvistä omista ”tavoitetasoista” ja keskittyä olennaiseen.

 

5. Isot ongelmat eivät aina vaadi isoja ratkaisuja

Epävarmuus ja huoli tilanteesta ovat luonnollisia reaktioita. Yksi keino huolien hälventämiseksi on kokeilla huolilistaa. Kirjoita kaikki mielessäsi olevat huolet paperille. Sen jälkeen tutkaile listaasi ja mieti, mihin huoliin sinulla on vaikutusvaltaa? Keskity niiden ratkaisemiseen. Mitä niille huolille voisi tehdä? Hankkia asianmukaista tietoa? Keneltä tai mistä sitä saat? Voisiko tehdä jonkin konkreettisen muutoksen omaan toimintaan?

Ongelmia on hyvä ratkoa pilkkomalla niitä pienempiin osiin. Kääntämällä ongelma konkreettiseksi tavoitteeksi, on kehää kiertävien ajatusten vatvominen ja turhautuminen mahdollista kääntää ratkaisuvaihtoehtojen ideoimiseksi ja konkreettisten askelien ottamiseksi. Mikä on se konkreettinen toive, miten haluaisit asian olevan? Mikä sen järjestämisessä olisi kaikkein tärkeintä? Millä pienillä konkreettisilla askelilla ratkaisua kohti voisi mennä? Ketä siihen vaaditaan avuksi? Ongelma voi olla myös se, ettei ole voimavaroja miettiä arkisia ongelmanratkaisuja yksin. Silloin on mahdollista pohtia ratkaisuja ja keinoja arjen järjestelyihin yhdessä esimerkiksi Pirsyn työntekijöiden kanssa.

 

Valoa ja voimia!

Kaisa Ronkainen

 

 

HYVÄ TIETÄÄ: